Vastuun hajauttaminen ja puutteet tiedonkulussa sudenkuoppia kosteus- ja homekorjaushankkeissa


Vastuun hajauttaminen ja heikko osapuolten välinen tiedonkulku ovat yleisimmät syyt kosteus- ja homevauriokorjauksen epäonnistumiseen kunnissa, selviää tekniikan kandidaatti Paavo Keron elokuussa julkaistavasta diplomityöstä. Diplomityö on tehty osana Kosteus- ja hometalkoita ja siinä seurattiin kuntien omistamia korjauskohteita.

YH Kuvapankki / Ulla-Maija Liukko

Kunnat käyttävät vuosittain suuria rahasummia kosteus- ja homevauriokorjaamiseen. Valitettavan usein korjaushankkeissa kuitenkin epäonnistutaan, jolloin terveysongelmat jatkuvat ja korjauskustannukset kasvavat. Tekniikan kandidaatti Paavo Kero Tampereen teknillisestä yliopistosta selvitti diplomityössään korjausprosessin ongelmakohtia ja syitä ongelmien syntyyn.

Työssä seurattiin kuntien omistuksessa olevan viiden eri kohteen kosteus- ja homekorjausprosessia. Tutkimuksessa tarkasteltiin kosteus- ja homeongelmien havaitsemista, kohteiden priorisointia, suunnittelua, korjaustyötä, tiedottamista, valvontaa ja seurantaa. Seuratut kohteet valittiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston kosteus- ja homekorjausavustusta saaneiden kohteiden joukosta.

Ongelmakohtina vastuun hajauttaminen ja heikko tiedonkulku

Tutkimuksessa selvisi, että puutteellinen kiinteistönpito voi edesauttaa kosteus- ja homevaurioiden syntymistä ja vaikeuttaa niiden selvittämistä. "Havaittuihin ongelmiin tulisikin reagoida nopeasti ja pyrkiä selvittämään niiden aiheuttajat", Paavo Kero sanoo.

Korjauskohteiden omistamisen ja hoidon hajanaisuus sekä hankkeiden rahoitusvaikeudet voivat viivästyttää selvitysten käynnistämistä. Kunnissa korjauskohteiden valinta on myös vaikeaa priorisointimenetelmien puutteen vuoksi. Seuratuissa kohteissa korjausprosessin vetovastuu vaihtui prosessin eri vaiheissa ja osapuolten välisessä tiedonkulussa havaittiin suuria puutteita.

YHA Kuvapankki / Pentti Hokkanen

"Korjauskohteissa tehtyjen vaurioselvitysten ja kuntotutkimusten tulokset eivät siirtyneet riittävän tarkasti korjaustöiden suunnittelijoiden ja toteuttajien tietoon. Tästä johtuen korjaustoimenpiteitä ei osattu kohdistaa oikein", Kero selventää.

Kosteus- ja homevauriokorjaamisessa käytettävät suunnitteluratkaisut poikkeavat merkittävästi uudisrakentamisessa käytetyistä ratkaisuista. Korjausratkaisuja suunniteltaessa tulisi tuntea hyvin tarkasti eri rakennusosien ja teknisten järjestelmien yhteistoiminta. Tutkimuksen mukaan eri korjaustapojen toimivuudesta ei myöskään ole saatavilla tarpeeksi tietoa.

"Korjaamisen sijaan osassa seuratuista kohteista olisikin ollut mielekästä pohtia kokonaisuutta: kannattaako kohteen korjaaminen vai olisiko taloudellisempaa esimerkiksi etsiä toiminnalle kokonaan uudet tilat", Kero huomauttaa.

Keron diplomityö on osa sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä ympäristöministeriön kanssa vuosi sitten käynnistämää tutkimushanketta, jonka tavoitteena on arvioida vauriokorjaamisen toimintamalleja ja tuottaa suositus toimintaohjeista. Diplomityö toteutettiin Tampereen teknillisessä yliopistossa ja se julkaistaan elokuussa. Hanke jatkuu Tampereen teknillisessä yliopistossa tutkijatyönä tehtävänä seuranta- ja analyysivaiheena.

Lisätietoja:

Paavo Kero
Tampereen teknillinen yliopisto
Rakennustekniikan laitos
Puh. 040 198 1283
S-posti: paavo.kero(at)tut.fi

Jari Keinänen, johtaja
Sosiaali- ja terveysministeriö
Puh. 09 160 74127
S-posti: jari.keinanen(at)stm.fi