Kymenlaakson amk:n opiskelijat osallistuvat opinnäytetöillään Kosteus- ja hometalkoisiin

Kuva: YHA Kuvapankki / Pentti Hokkanen

Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta toukokuussa valmistuneet rakennustekniikan insinöörit perehtyivät opinnäytetöissään kosteus- ja homevaurioiden syihin ja ennaltaehkäisyyn. Työt on toteutettu osana Kosteus- ja hometalkoita.

Talkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen on tyytyväinen opinnäytetöiden antiin. " Opinnäytetöitä tehtiin lähinnä taustoittamaan ja tukemaan talkoissa vireillä olevia eri kehitystehtäviä. Opinnäytteiden aineistosta on hyötyä talkoiden jatkohankkeissa", Pirinen sanoo. Töiden ohjaajana toimi pääasiassa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun lehtori Ilkka Paajanen.

Laaja-alaista tietoa vaurioiden synnystä ja ennaltaehkäisystä

 

Kuva: Juhani Pirinen

Joni Rantala tutki opinnäytetyössään perustamisratkaisuista johtuvia kosteusongelmia 1950-2000 -luvuilla rakennetuissa pientaloissa. Työssä tarkasteltiin kosteuden aiheuttamia vaurioita perustusratkaisuissa ja selvitettiin pohjarakenteiden kosteusteknistä toimivuutta.

Jopa yli puolessa maamme pientaloista on korjausta edellyttäviä pienempiä tai isompia kosteusvaurioita. Rantala toteaa, että rakennusvirheiden vähentämiseksi rakentamisen ohjeita voitaisiin kehittää määräävämpään suuntaan ja suosia määräyksissä kosteus- ja homevaurioiden kannalta turvallisimmiksi todettuja materiaaleja.

Aaro-Matti Pakkasen opinnäytetyössä selvitettiin maanvaraisten alapohjien vauriomekanismeja 1950-luvulta tähän päivään rakennetuissa pientaloissa. Maanvaraisessa alapohjassa lattiarakenteet sijaitsevat kantavan maakerroksen päällä. Alapohja altistuu sisäisille ja ulkoisille kosteusrasituksille sekä rakennekosteudelle. Olosuhteet, rakenneratkaisut ja materiaalivalinnat vaikuttavat merkittävästi rakenteiden kestävyyteen ja terveellisyyteen. Betonilaattojen päälle tehdyt lämmöneristyskerrokset ovat riskirakenteita ja niiden tekemistä pitäisi välttää. Pakkanen painottaa, että kosteusvaurioiden ennaltaehkäisyyn on suhtauduttava vakavasti jo rakennusten suunnitteluvaiheessa, sillä syntyneitä vaurioita on vaikea havaita ja korjata.

Kuva: Juhani Pirinen

Viivi Etholén kokosi opinnäytetyönään tietoa tuulettuvien alapohjien vauriomekanismeista. Työssä esitellään rakenneratkaisuja, jotka altistavat alapohjan kosteusvaurioille sekä analysoidaan vaurioiden syitä. Työssä annetaan myös kehitysehdotuksia tuulettuvien alapohjien toteuttamiseen. Kosteus on suurin tuulettuvien alapohjien vaurioiden aiheuttaja. Työn mukaan kosteusvauriot tuulettuvissa alapohjissa saataisiin paremmin hallintaan tuuletusta tehostamalla ja parantamalla veden pois ohjausta sekä kapillaarista nousua. Vettä pitävään savimonttuun rakentamista pitäisi Etholenin mukaan välttää.

Kuva: Juhani Pirinen

Jukka Sjöblom toteutti opinnäytetyönään esiselvityksen kosteus- ja homevauriokorjauksissa käytettävien rakennusurakkasopimusten kehittämisestä. Työssä selvitettiin, miten kosteusvauriokorjauksissa ilmenevät erityispiirteet voidaan entistä paremmin huomioida rakennusten urakkasopimuksissa. Työ pohjasi valtakunnalliseen selvitykseen, jossa tutkittiin sopimusasiakirjojen kehityskohteita urakan eri osapuolten näkökulmasta. Suurimpana ongelmana pidettiin rakennuttajien epäpätevyyttä hankkeiden läpiviennissä ja kyvyssä huomioida kosteus- ja homekorjauksen erityistarpeet. Selvityksen perusteella kehitettävää löytyi myös teknisistä asiakirjoista sekä erityisesti kosteus- ja homevauriohankkeisiin tehdyissä tarkastusasiakirjoissa ja -ohjeissa.

Toni Hieta selvitti opinnäytetyössään rakennusvalvontaviranomaisten toimintatapoja asumisterveysasioissa Etelä-Suomen alueella sekä keinoja siihen, miten viranomainen voi toiminnallaan ehkäistä terveyshaittojen syntyä. Työssä tarkasteltiin myös rakennusvalvonta- ja terveyssuojeluviranomaisten yhteistyön toimivuutta. Selvityksessä kävi ilmi, että viranomaisten toiminta vaihtelee muun muassa paikkakunnan koon, käytettävissä olevien resurssien sekä terveydensuojelu- ja rakennusvalvontaorganisaatioiden sijoittumisen mukaan. Tieto terveyshaitoista ja niistä aiheutuneista korjaustarpeista ei usein tavoita rakennusvalvontaviranomaisia. Jotta tieto terveyshaitoista kulkisi myös rakennusvalvontaviranomaisille, tulisi Hiedan mukaan terveyshaittoja aiheuttavat vauriot ilmoittaa rakennusvalvontaviranomaisille, jotta nämävoisivat vaatia nykyistä useammin niille haettavaksi rakennusluvan. Tämä lisäisi yhteistyötä terveydensuojeluviranomaisten kanssa.

Mikko Ahlgrenin opinnäytetyössä selvitettiin 1940-1970 -luvuilla rakennettujen pientalojen yleisimpiä homeongelmia. Työssä tarkasteltiin rakennukseen vaikuttavia kosteusrasituksia, kosteuden siirtymistä ja mikrobien toimintaa rakenteissa sekä kuntotutkimuksen perusperiaatteita. Työssä on avattu eri vuosikymmenille tyypillisiä rakennustapoja. Työssä esitellään ja analysoidaan yleisimmät rakenteet, joissa kosteusvaurioita on esiintynyt sekä tiivistetään tyypillisimmät ongelmatapaukset ja omistajan tai ostajan kannalta huomionarvoiset seikat 40-70 -luvun rakennuksissa.

Kuva: Juhani Pirinen

Tutustu opinnäytetöihin tarkemmin:

Perustamisratkaisujen aiheuttamat ongelmat 1950 - 2000-luvun pientaloissa, Joni Rantala

Maanvaraisten alapohjien vauriomekanismit, Aaro-Matti Pakkanen

Tuulettuvien alapohjien vauriomekanismit, Viivi Etholén

Kosteus- ja homevauriokorjauksen urakkasopimusasiakirjojen kehittäminen, Jukka Sjöblom

Etelä-Suomen rakennusvalvontaviranomaisten toimintatavat asuinrakennusten terveyshaitta-asioissa, Toni Hieta

Eri aikakausien tyypilliset homevauriot, Mikko Ahlgren