Työkalupakillinen ehdotuksia kuntien sisäilmaongelmien ratkomiseen

YHA Kuvapankki / Niina Silvasti

Kosteus ja hometalkoiden yhtenä tavoitteena on sisäilmaongelmien haltuunotto kouluissa sekä sosiaali- ja terveyssektorin rakennuksissa. Suuri osa rakennusten sisäilmaongelmista aiheutuu kiinteistöjen kunnossapidon puutteista ja huonokuntoisten rakennusten viivästyneistä korjauksista. Suomessa arvioidaan olevan välitön kosteus- ja homevaurioiden korjaustarve noin 1 300 koulussa ja 15 prosentissa hoitoalan rakennusten pinta-alasta. Suuri osa näistä rakennuksista on kuntien omistuksessa. Uunituoreessa selvityksessä ehdotetaan toimia tilanteen parantamiseksi kunnissa.

Kosteus- ja hometalkoissa on valmistunut laaja selvitys kuntien toimintatavoista ja osaamisesta sisäilma-asioissa. Selvitys pohjautuu kuntien tekniselle sektorille, terveydenhuollolle, työsuojelulle ja terveydensuojelulle tehtyyn kyselyyn sekä haastatteluihin, asiantuntija-arvioihin ja aikaisemmin tehtyihin selvityksiin ja tilastoihin.

Työryhmä esittää raportissaan lukuisia ehdotuksia tilanteen parantamiseksi kunnissa. Rakennusterveysasiantuntija DI Vesa Pekkolan ja TkL Pertti Metiäisen vetämän työryhmän tavoitteena on auttaa kuntia siirtymään sisäilmaongelmien korjaamisesta niitä ennaltaehkäisevään kiinteistönpitoon. Tähän pääseminen edellyttää mittavia ja systemaattisia toimenpiteitä kunnissa, mutta tuo lopulta myös selvää säästöä.

”Rakennukset on korjattava joka tapauksessa ja kiinteistöjen ennakoivan ylläpidon on laskettu olevan noin 30 % halvempaa kuin viivästynyt korjaaminen. Kunnissa, joissa kiinteistöjen ylläpito on suunnitelmallista, myös sisäilmatilanne on koettu paremmaksi”, Vesa Pekkola kiteyttää.

Raha ei yksin ratkaise sisäilmaongelmia

Paljon velkaantuneilla kunnilla on selvityksen perusteella huonommat edellytykset hoitaa sisäilma-asioihin liittyviä kysymyksiä hyvin. Velkaantuneilla kunnilla on paineita viivyttää korjausinvestointeja ja näin korjausvelka kasvaa entisestään. Työryhmä näkee valtion mukaantulon järkevänä, mikäli sillä varmistetaan myös korjaussuunnitelmien ja korjausten toteutuksen laatu sekä korjausten valvonta.

Rahatilanne ei selvityksen perusteella ole kuitenkaan ainoa syy siihen, minkälainen kunnan sisäilmatilanne on. Kunnan päätöksenteko vaikuttaa siihen, ohjataanko tarvittavat määrärahat kiinteistöjen ylläpitoon ja korjaamiseen vai annetaanko kiinteistökannan kunnon huonontua.

YHA Kuvapankki / Pentti Hokkanen

”Myös kuntien henkilöstön sisäilmaosaamisella on suuri merkitys siihen, miten kiinteistöjä ylläpidetään ja miten sisäilmaongelmat hoidetaan. Mitä useampi kunnan työntekijä hallitsee sisäilma-asioita, sitä paremmin henkilöresurssit riittävät niiden käsittelyyn. Myös kuntien päättäjät ja johtavat virkamiehet tarvitsevat koulutusta sisäilma-asioista päätöksenteon tueksi”, Pekkola listaa työryhmän havaintoja.

Kunnat toivovat asiantuntijatukea aluehallinnosta. Apua kaivataan erityisesti vaikeisiin sisäilma-asioihin, toimintatapojen kehittämiseen sekä hyvistä käytännöistä tiedottamiseen. Olemassa olevista työkaluista sisäilma-asioiden käsittelemiseksi toivotaan lisää koulutusta.

Kyselyssä tuli esiin, että korjaustenaikainen ja korjausten jälkeen tehty valvonta paransi korjausten onnistumismahdollisuuksia. Kuntoarvioiden ja PTS-korjaussuunnitelmien pohjalta korjaukset voidaan priorisoida ja kuntotutkimusten perusteella suunnitella laadukkaasti. Tällöin korjauksen onnistumismahdollisuudet paranevat.

”Työryhmä on tehnyt erinomaista työtä”, kiittelee Kosteus- ja hometalkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen.  ”Tässä raportissa on esitetty ne toimenpiteet, joilla kuntien kiinteistöjen sisäilmaongelmat saadaan loppumaan. Nyt on poliitikkojen aika tehdä päätökset, joilla toimenpiteet toteutetaan. Päätöksiä tarvitaan sekä valtion että kuntien päättäjiltä. Poliitikkojen on aika herätä ja ymmärtää, että home- ja muut sisäilmaongelmat ovat suurelta osin seurausta vääristä poliittisista säästöpäätöksistä. Nyt on viimeinen hetki panostaa korjausvelan maksamiseen, jos aiomme säilyttää kansamme terveenä ja kilpailukykyisenä.

Poimintoja työryhmän kehitysehdotuksista:

  • Kuntien päättäjille ja johtaville virkamiehille sekä kuntien sisäilma-asioita käsitteleville ja kiinteistöistä vastaaville järjestetään koulutusta. Koulutuksista vastaavat ministeriöt, aluehallinto, kunnat ja Kuntaliitto.
  • Kunnan omista tai alueellisista ympäristöterveydenhuoltoyksiköistä vähintään yksi ympäristö- tai terveystarkastaja erikoistuu asumisterveyteen liittyviin asioihin.
  • Kuntien käyttämien ulkopuolisten asiantuntijoiden osaaminen varmistetaan pätevyysvaatimuksilla.
  • Aluehallintoon perustetaan 15 kuntien sisäilma-asioita ohjaavan ja neuvovan erityisasiantuntijan virkaa. Ministeriöt ja aluehallinto suunnittelevat asiantuntijavirkojen toteuttamisen.
  • Sisäilma-asioiden käsittelyyn liittyvistä toimintamalleista ja työkaluista tiedotetaan kunnille.
  • Valvira ja Kuntaliitto laativat kunnille tarkistuslistan hyvistä käytännöistä sisäilma-asioiden hallitsemiseksi.
  • Valtion talousarvioon ehdotetaan varattavaksi vuosittain määräraha valtionavustusten myöntämiseksi suunnitelmallisen korjaamisen edistämiseen ja korjausvelan vähentämiseen.
  • Valtio tukee suunnitelmien laatimista korjausvelan vähentämiseksi koulu-, päiväkoti- ja hoitoalan rakennuksista. Suunnitelma edellyttää kuntoarvioiden ja tarvittaessa kuntotutkimusten laatimista em. rakennuksiin.
  • Valtio tukee koulu-, päiväkoti- ja hoitoalan rakennusten korjaamista korjausvelan vähentämisestä tehdyn suunnitelman pohjalta edellyttäen, että korjaussuunnitelmien ja korjausten toteutuksen laatu varmistetaan sekä korjaukset toteutetaan valvotusti.
Lisätietoja:
Vesa Pekkola, vesa.pekkola(at)avi.fi 
Pertti Metiäinen, pertti.metiainen(at)valvira.fi

Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan: http://www.hometalkoot.fi/talkootiedot/talkoissa-nikkaroitua.html