Alipaineistuksen vaikutusta sisäilmatutkimuksen laatuun selvitettiin


Kosteusvaurioiden aiheuttamat mikrobikasvustot ovat yleisimpiä rakennusten sisäilmaongelmien aiheuttaja. Vauriokohteen ilmanpainesuhteiden on arveltu vaikuttavan mikrobien kulkeutumiseen sisäilmaan ja jopa edesauttavan sitä. Osana Kosteus- ja hometalkoita valmistuneessa diplomityössä tutkittiin ilmanpaine-erojen vaikutusta sisäilmanäytteen mikrobipitoisuuksiin. Alipaineistusmenetelmästä voi tulevaisuudessa olla hyötyä esimerkiksi mikrobivaurioiden tiivistyskorjausten laadunvarmistuksessa.

Rakenteissa oleva mikrobikasvusto varmennetaan joko rakenteita avaamalla tai mikrobiologisilla menetelmillä, kuten materiaali- ja sisäilmanäytteillä. Perinteisesti sisäilmanäytteet otetaan rakennuksen normaalissa käyttötilanteessa ja näytteistä tutkitaan sieni- ja itiöpitoisuuksien määrä sekä löytyneiden mikrobien lajisto.

Rakennuksen ilmanpainesuhteilla on arveltu olevan vaikutusta sisäilman mikrobipitoisuuksiin, sillä alipaineistava ilmanvaihto voi edesauttaa mikrobien kulkeutumista rakennuksen sisätiloihin. Tekniikan kandidaatti Taneli Päkkilä tutki Aalto-yliopistolle toteuttamassaan diplomityössä ilmanpaineen vaikutusta sisäilmasta löytyneisiin mikrobeihin kenttäkokeen avulla. Kohteena käytettiin Oulun seudulla sijaitsevaa palvelurakennusta, jossa huonon sisäilman takia epäiltiin kosteusvauriota.

YHA Kuvapankki / Pentti Hokkanen

Diplomityön tavoitteena oli selvittää, miten koerakennuksen alipaineistaminen vaikuttaa sisäilmanäytteiden mikrobipitoisuuksiin ja -lajistoon. Lisäksi kartoitettiin alipaineistusmenetelmän potentiaalisia käyttökohteita. "Alipaineistusta on aikaisemmin sovellettu muissa korjauskohteissa, kuten lämpövuotojen paikantamisessa, mutta sisäilmatutkimuksessa menetelmä on uusi, eikä sitä oltu aiemmin tutkittu", Päkkilä kertoo.

Alipaineistus lisää mikrobilajeja

Työn tutkimusosassa normaalin käyttötilanteen sisäilmassa olevaa mikrobipitoisuutta ja -lajistoa verrattiin alipaineessa otettuihin sisäilmannäytteisiin. Alipaineistusmenetelmä pohjautuu rakennuksen vaipan yli muodostettavaan paine-eroon.

YHA Kuvapankki / Pentti Hokkanen

Tulosten mukaan rakennuksen alipaineistus ei merkittävästi lisännyt sieni-itiöiden määrää ilmanäytteessä. Sen sijaan mikrobilajisto sisäilmassa lisääntyi ja kosteusvaurioihin viittaavia lajeja löytyi sisäilmasta selkeästi enemmän. Kaikissa rakennuksen sisätiloissa esiintyi alipaineessa lajeja, joita ei havaittu normaalissa käyttötilanteessa otetuissa näytteissä.

Normaalissa käyttötilanteessa otettujen näytteiden tulosten perusteella kohteen rakenteissa ei löytynyt erityistä syytä epäillä mikrobivauriota. Kuitenkin mikrobilajiston muuttuminen alipaineessa otetuissa ilmannäytteissä viittasi vaurioihin. Vauriot osoittautuivat myös todellisiksi, kun rakennuksen alapohjasta ja kellarista löytyi suuria mikrobipitoisuuksia.

Apua vauriokorjausten laadunvalvontaan

Tutkimusmenetelmän etuna on sen tuottama tieto rakenteiden epätiiviyskohtien ja rakennuksen painesuhteiden yhteydestä sisäilman mikrobipitoisuuksiin. "Menetelmän avulla rakenteiden epätiiviyskohtia voidaan selvittää ja tiivistyskorjauksia kohdentaa. Myös mahdolliset ongelmat rakennuksen painesuhteissa saadaan selville ja ne voidaan korjata ilmanvaihdon säädöllä", Päkkilä selventää.

Heikkoutena ovat menetelmän korkeat kustannukset ja aikarajoitteisuus. Menetelmää voidaan käyttää luotettavasti ainoastaan lumisena aikana, jolloin ulkoilmassa olevat mikrobit eivät vääristä tuloksia. Tutkittavaa tilaa ei myöskään voida täysipainoisesti käyttää tutkimuksen aikana.

"Menetelmässä on vielä paljon kehitettävää, sillä tämä oli vasta ensimmäinen tutkimuskohde, jossa mittauksia tehtiin. Alipaineistus ei ehkä ole ensisijainen sisäilman tutkimusmenetelmä, mutta siitä voi olla hyötyä tilanteissa, joissa normaalinäytteistä ei saada selvyyttä. Potentiaalisena käyttökohteena näen etenkin kosteusvaurioiden tiivistyskorjausten laadunvalvonnan ja tämän tiimoilta toivoisin syntyvän myös jatkotutkimusta", Päkkilä summaa.

Työn voitte lukea kokonaisuudessaan tästä.

Lisätietoja:
Taneli Päkkilä
puh. 041 506 9391, taneli.pakkila(at)gmail.com