Kosteusmittausraporttien laatu tarkastelussa

 

Kosteusmittausten ja mittausraporttien luotettavuus sekä selkeys ovat kuntotutkimuksen ja korjaussuunnittelun onnistumisen perusta. Raporttien perusteella tehdään ratkaisuja, joiden oletetaan vähentävän liiallisesta kosteudesta johtuvia haittoja, ja jotka ovat usein kustannuksiltaan varsin merkittäviä. Kosteusmittausraportteja tarkastelevassa tutkimuksessa havaittiin kehitettävää sekä raporttien laadussa että niiden tulosten tulkinnassa.

Kosteus- ja hometalkoot on yhteistyössä Equiflow Oy:n kanssa selvittänyt kosteusmittausten laadun ja ohjeistuksen kehitystarpeita. Aalto yliopistossa on aiheeseen liittyen valmistumassa tekniikan ylioppilas Jyri Lehtorannan toteuttama diplomityö, jossa on käyty yksityiskohtaisesti läpi neljä erilaista kosteusmittaus- tai kuntotutkimusraporttia. Lehtoranta arvioi myös voimassa olevan ohjeistuksen soveltuvuutta laadun varmistuksessa.

"Jo pitkään on kuntotutkimuskentällä harmiteltu mittausraporttien kirjavuutta ja varsinkin mittaustuloksista tehtyjen johtopäätösten puutteita. Lehtorannan tutkimus antaa viitteitä kosteusmittaamisen laadullisista puutteista ja siitä, mitkä seikat kosteusmittausmenettelyssä ovat omiaan johtamaan tulosten vääriin tulkintoihin. Pienestä otannasta johtuen emme voi vetää johtopäätöksiä ongelman laajuudesta, vaikkakin monet kuntotutkimuskentältä tulleet yhteydenotot siitä kertovat. Prosessin kehittämistä ja osaamisen yhtenäistämistä kuitenkin tarvitaan, ja niihin etsitään työkaluja myös Kosteus- ja hometalkoissa", ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen Kosteus- ja hometalkoista sanoo.

Päätelmien pohjattava tutkimustietoon

Jyri Lehtoranta havaitsi tarkastelemissaan kuntotutkimusraporteissa useita kehityskohteita. Raporteissa esitetyt päätelmät olivat pääosin syntyneet voimassa olevasta ympäristöministeriön ohjeistuksesta (Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus, 1997) poikkeavin menetelmin, puutteellisin pohjatiedoin ja laskelmin. Myöskään esitettyjen korjausvaatimusten vaikutuksista ei oltu tehty laskelmia.

"Kuntotutkimusohjeet ovat tekniseltä osaltaan perusteltuja ja tarpeellisia, ja ohjeistuksesta poikkeaminen voi johtaa nykyisen tutkimustiedon kanssa ristiriitaisiin päätelmiin. Tutkituin menetelmin laskettujen arvojen perusteella voidaan toimenpiteet kohdistaa täsmällisesti ja tehokkaasti oikeaan ongelmaan, ja osaava asiantuntija voi tehdä turvallisia ja toimivia korjausratkaisuja. Jos kuntotutkimusraportissa esitettyjä päätelmiä ei voida perustella luotettavasti, siitä on mainittava tutkimusselosteessa", Lehtoranta tiivistää.

Pirisen mukaan uuden rakenteen kuivumiseen liittyvissä mittauksissa on harvemmin laatuongelmia, mutta vanhojen rakenteiden kosteuden mittaaminen ja tulosten arvioiminen on ongelmallisempaa.

"Kosteusmittausten tuloksia arvioivan asiantuntijan on hallittava rakenteiden kosteuskäyttäytymisen laskentamenetelmät ja osattava verrata mitattuja lukuarvoja rakenteen normaalitilaan. Tämä on erityisen tärkeää vanhojen tai maata vasten olevien rakenteiden kosteusfysiikan arvioinnissa. Mittauksen tekijän ei välttämättä tarvitse olla rakennusfysiikan taitaja, mutta johtopäätösten tekijän on", Pirinen painottaa.

Lisätietoja: Jyri Lehtoranta, Equiflow Oy, puh. 045 845 2650

Tutustu työhön täällä. Työ on tällä hetkellä Aalto yliopiston tarkastettavana.