Kuntien korjausavustushakemukset luupin alla

 

Eduskunta myönsi kevään lisäbudjetissa vuoden 2012 aikana käynnistettäviin koulujen sekä sosiaali- ja terveyssektorin rakennusten korjaushankkeisiin 30 miljoonaa euroa lisärahaa. Siitä haettaville avustuksille asetettiin tiukat myöntöperusteet, joilla halutaan varmistaa korjaushankkeiden laatu ja onnistuminen. Hakemusten arviointia varten STM ja OKM perustivat valtakunnallisen nelihenkisen arviointiryhmän, joka käy nyt läpi hakemusten tulvaa.

Korjausavustushakemuksia on kertynyt tähän mennessä yhteensä yli 150 eri puolelta Suomea. Koulurakennusten korjaushankkeita on tullut arviointityöryhmän pöydälle noin 70 ja sosiaali- ja terveyssektorin hankkeita näyttäisi tulevan sitäkin enemmän. Arviointityöryhmä on yllättynyt siitä, miten vähäisin lähtötiedoin hankkeiden korjauksia suunnitellaan ja tehdään. Epäonnistumisen riski kasvaa merkittävästi, jos rakennuksen kokonaiskuntoa ja korjaustarvetta ei tiedetä kunnolla.

”Tähän mennessä kommentoitavaa on ollut lähes jokaiseen hakemukseen. Kattavia kuntoarvioita ja riskialttiiden rakennusosien kuntotutkimuksia puuttuu paljon. Osassa hankehakemuksia on esitetty vain yksittäisiä analyysivastauksia rakennuksen kuntoon liittyvistä sisäilma- tai muista mittauksista. Myös ilmanvaihdon toimivuuden ja puhtauden selvittämisissä on esiintynyt puutteita. Olemme kaivanneet myös tietoja rakennuksen käyttäjien terveydellisestä tilanteesta, kuten oirekyselyjä tai viranomaislausuntoja”, kuvailee hakemusten tasoa arviointityöryhmän jäsen, ylitarkastaja Vesa Pekkola Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Pekkolan lisäksi hakemussumaa perkaavat ryhmän puheenjohtajana toimiva ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen Kosteus- ja hometalkoista, ylitarkastaja Matti von Dickoff Pirkanmaan ELY-keskuksesta ja johtava konsultti Seppo Kuitunen Optiplan Oy:stä.

Myös korjaussuunnitelma kuntoon

 

Kuva: YHA Kuvapankki/Raili Malinen

Puutteita on ollut paitsi tutkimuksissa myös korjaussuunnitelmissa. Arviointityöryhmä pitää tärkeänä, että kuntotutkija tekee todetuista terveyshaitoista yhteenvedon ja varmistaa, että korjaussuunnitelmat ovat sellaisia, että korjaukset myös poistavat todetut terveyshaitat.

”Yhteenvedosta tulisi selvitä kokonaisvaltaisesti, mitä sisäilmaongelmia rakennuksessa on ja mistä ne aiheutuvat. Hakemuksista tulisi myös ilmetä, onko kunto- ja muissa tutkimuksissa selvitetty rakenteiden mahdollisesti sisältämät haitalliset aineet, kuten asbesti, kivihiiliterva (kreosootti) tai mikrobit. Haitta-aineiden esiintyminen on tutkittava hyvin, koska ne vaikuttavat oleellisesti korjaustapaan ja sitä kautta kustannuksiin”, Pekkola kertoo.

Hankkeen korjaussuunnitelmasta pitäisi puolestaan selvitä, miten kyseessä olevat rakennusosat korjataan ja miten korjaukset poistavat kuntotutkimuksessa todetut haitat. Kaikissa hakemuksissa ei ole esitetty lainkaan korjaussuunnitelmia.

”Korjausten onnistumisen kannalta on tärkeää, että suunnittelija laatii kosteusvaurio- ja sisäilmakorjausten tarkastusohjeen rakennustyön työnjohtajalle ja valvojalle. Muistutamme myös, että rakennushankkeen työnjohtajan ja valvojan on oltava hyvin perehtyneitä vauriokorjauksiin”, arviointiryhmän puheenjohtajana toimiva Juhani Pirinen tähdentää.

Arviointityöryhmän työ etenee hieman eri tahtia koulujen sekä sosiaali- ja terveyssektorin osalta. Koulujen korjaushankkeiden hakemukset on käyty läpi ja tieto täydennystarpeista on annettu ELY-keskuksille sekä hakijoille. Lopulliset arviot kouluhankkeista valmistuvat 14.9.2012 mennessä, ja ne lähetetään ELY-keskuksiin rahoituspäätösten tueksi. Sosiaali- ja terveysalan rakennusten osalta arviointi on alkamassa ja hakemuksia voi täydentää 30.9.2012 asti. Työryhmä arvioi hakemukset 31.10. mennessä, jonka jälkeen arviot lähetetään aluehallintovirastoille rahoituspäätösten tueksi.

Lisätietoa:
Juhani Pirinen, Kosteus- ja hometalkoot, puh. 050 572 6351
Vesa Pekkola, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, puh. 0295 016 183, vesa.pekkola(at)avi.fi