Terveiden talojen erikoisjoukot – uusi rakennusterveyden koulutusala Suomeen


Kosteus- ja hometalkoot käynnisti helmikuussa yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa laajan kaksivuotisen hankkeen kosteus- ja homevaurioalan koulutuksen järjestämiseksi. Tehtävänä on synnyttää yhtenäinen, valtakunnallinen lisäkoulutus- ja pätevöitymisjärjestelmä kosteus- ja homevaurioalan ammattilaisille. RATEKO toimii hankkeen vetäjänä ja vastaa käytännön toteutuksesta yhdessä Suomen Sisäilmakeskuksen kanssa.

Kosteus- ja homevaurioalalle tarvitaan seuraavien 5-10 vuoden kuluessa tuhansia päteviä rakennusterveysasiantuntijoita, rakennuksen kuntotutkijoita, korjaussuunnittelijoita, työnjohtajia tai -valvojia sekä kymmeniä tuhansia korjaajia, jos rakennusten kosteusvauriot aiotaan korjata ja korjata oikein. Kosteus- ja hometalkoissa laaditut suositukset alan koulutuksen ja pätevöitymisen järjestämisestä Suomessa valmistuivat keväällä 2013 yli sadan asiantuntijan voimin.

Nyt käynnistyneen Terveiden talojen erikoisjoukot -jatkohankkeen tehtävänä on viedä suunnitelmat käytäntöön ja saada sitä kautta rakennusalalle riittävästi rakennusterveyden ja kosteusvauriokorjaamisen erikoisosaajia. Hankkeen toteutuksesta vastaavat Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO ja Suomen Sisäilmakeskus Oy, ja sen rahoittavat ympäristöministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

”Talkoiden välitavoitteeksi olemme linjanneet kosteus- ja homevaurioiden määrän puolittamisen rakennuskannassamme vuoteen 2020 mennessä. Onnistunut kosteus- ja homevauriokorjaaminen edellyttää asiantuntemusta sekä rakennustekniikasta että sisäilmaympäristöstä korjaushankkeen kaikissa vaiheissa. Yhtenäisen koulutus- ja pätevöitymispolun avulla voidaan varmistaa, että tulevaisuudessa meillä on riittävä määrä päteviä osaajia eri tehtävissä”, talkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen sanoo.

Työn alla valtakunnallinen, yhtenäinen koulutuspolku

Terveiden talojen erikoisjoukot -jatkohankkeen vastuullisena vetäjänä toimii koulutuspäällikkö, DI Juha Krankka RATEKOsta ja aisaparina hänellä on Sisäilmakeskuksen johtava asiantuntija, FT, rakennusinsinööri Helmi Kokotti. Kaksikko painottaa alan toimijoiden yhteistyön merkitystä hankkeen toteuttamisessa.

”Tehtävänä on rakentaa yhteistyöverkosto eri oppilaitosten ja muiden kouluttajien välille, laatia verkostolle toimintamalli sekä organisoida työkalut rakennusterveyteen ja kosteusvaurioihin liittyvän lisä- ja täydennyskoulutukseen järjestämiseen. Lisäksi yhdenmukaistetaan opetusmoduulit ja -suunnitelmat sekä luodaan koulutuksille mahdollisimman edullinen toteuttamis- ja rahoitusmuoto”, Juha Krankka listaa.

Alkuvaiheessa edessä on myös uudenmuotoisesta opetuksesta vastaavien opettajien kartoitus ja koulutus. Hanke toimii myös koordinaattorina muiden alan koulutuksen kehityshankkeiden välillä Suomessa.

Koulutukset kiinnostavat, opettajista pulaa

”Uudessa koulutuspolussa kosteus- ja homevaurioalan osaajat jaetaan neljään ammattikuntaan: rakennusterveysasiantuntijat, kosteusvauriokuntotutkijat, -korjaussuunnittelijat, -työnjohtajat tai valvojat. Alan koulutus moduloidaan ja pätevöitymisessä huomioidaan aiemmat suoritukset sekä osaaminen. Ensi syksynä voimaan astuessaan STM:n asumisterveysasetus lisäisi terveyshaittojen tutkimisessa toimiville asiantuntijoille tarvetta täydennyskoulutukseen. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain muutos tulee voimaan 1.9.2014, mikä lisää painetta sekä koulutuksen hankkimiseen että sen tarjoamiseen suunnittelijoille ja työnjohtajille”, Juha Krankka kertoo.

Pisimmillään pätevöitymiskoulutus kestää 1 ½ - 2 vuotta ja sen tavoitteena on, että kosteusvaurioituneen rakennuksen kuntotutkija osaa luotettavasti toteuttaa kohteiden tutkimukset siten, että rakennuksen vaurioiden syyt ja laajuus voidaan selvittää riittävällä varmuudella. Tarkoitus on kuitenkin muodostaa opintomoduuleista polku vaiheittaiseen pätevyyden kehittämiseen. Tällöin kynnys aloittaa rakennusterveyden opiskelu lisätutkintona olisi mahdollisimman matala. Jo pienillä opinnoilla voi saada pätevyyden tavanomaisten kosteusvaurioiden korjaustehtäviin. Vaativammat tehtävät edellyttävät lisäopintoja ja lisää kokemusta.

Rakennusterveysasiantuntijoiden täydennyskoulutuksien yhtenäistämistä pilotoidaan maaliskuussa 2014 alkaneessa Rakennusterveysasiantuntijan henkilösertifiointiin valmentavassa koulutuksessa. Pilottikoulutus on tarkoitettu kaikille henkilöille, jotka osallistuvat vauriokohteiden tutkimiseen, korjausten suunnitteluun tai toteutukseen. Koulutuspaikkakuntina ovat Helsinki, Hämeenlinna, Tampere ja Oulu. Savonia ammattikorkeakoulun helmikuussa aloittamassa kosteusvaurioasiantuntijoiden koulutuksessa pilotoidaan pääasiassa kosteusvauriokorjaustyön työnjohtajan/-valvojan pätevyyteen tähtäävää täydennyskoulutusta.

”Ensimmäiset pilottikoulutukset on jo siis käynnistetty ja niihin on tullut kiinnostuneita yli odotusten”, Helmi Kokotti kertoo.

Alan opettajapulaan yritetään vastata hyödyntämällä verkoston kokonaisosaamista ja sähköisen oppimisympäristön opetusmenetelmiä. Kun eri oppilaitoksissa olevat opiskelijat kiinnostuvat rakennusterveydestä, voidaan heille tarjota alan kursseja eri oppilaitosten yhteistyöverkoston kautta.

Opetuksen ja osaamisen laadun varmistamiseksi samoja osaamiskokonaisuuksia kouluttavat tahot laativat yhteiset tentti- ja näyttökokeet. Talkoohanke tekee tiivistä yhteistyötä OKM:n rakennusterveyden tutkintokoulutuksen kehityshankkeen kanssa. Nämä hankkeet toteutetaan Tampereen ja Savonia ammattikorkeakoulujen kanssa.

Tutustu hankkeen vetäjiin Juhaan ja Helmiin uutiskirjeen nro 22 Esittelyssä-palstalla.

Lisätietoja:
Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO
Koulutuspäällikkö Juha Krankka
Puh. 050 367 3267, juha.krankka (at )rateko.fi
www.rateko.fi

Suomen Sisäilmakeskus Oy
Rakennusterveysasiantuntija Helmi Kokotti
Puh. 0400 298 706, helmi.kokotti( at )sisailmakeskus.fi
www.sisailmakeskus.fi

Kosteus- ja hometalkoot
Ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen
Puh. 029 525 0231, juhani.pirinen( at )ymparisto.fi
www.hometalkoot.fi